Paula päästää irti

Päivät, viikot kuluvat. Kesä tekee tuloaan tahmeasti vai pitäisikö sanoa kosteasti. Täällä Wienissä on ollut todella koleaa ja sateista viimeiset viikot. Ja sitten kun aurinko on pilkahtanut esiin, onkin heti todella lämmintä.
Koululaisten loppukiri on periaatteessa ohi. Esikoisella vielä ranskan koe ja sitten odotellaan, että kesäloma alkaa heinäkuun alussa. Eli kesäkuu on vielä koulua, mutta hauskaa koulunkäyntiä - koska ei tarvitse lukea eri testeihin.
Minä harjoittelen irtipäästämistä. Haluan antaa ajatuksille tilaa ja yritän päästää monesta päähänpinttymästä irti. Let it flow.
Tiesitteköä muuten mikä on täydellisyyden vastakohta? Se on hyvä.
Olla hyvä riittää ;-)

Lounastauon ajatuksia

Muutaman päivän loma poissa kotoa teki meikäläiselle hyvää. Vietin aikaa intensiivisesti siskoni ja vanhempieni kanssa. Kaksi ystävätärtäkin vuosien takaa kerkesin tapaamaan.


Kävin kahdessa näyttelyssä. Join maltillisesti ;-) ettei mene tärkeät päivät potemiseen. Ihmettelin elämänmenoa, hintoja. Tietenkin vertailin. Olen itävaltalaistunut…. Helsingissä on mukava käydä, kotini on kuitenkin Wienissä. Näin se vain on.

Kotona minua odottivatkin aivan arkiset ongelmat: asunnon epäsiivo, kadonneet koulutarvikkeet, lasten riitely jne. Tervetuloa kotiin – äiti!

Tällä hetkellä Meksikon lahdella tapahtuu ehkä suurin ympäristökatastroofi ikinä (öljynporauslautan räjähtäminen nelisen viikkoa sitten). Se ei tunnu (ainakaan vielä) eurooppalaisia pahemmin kiinnostavan kun meillä on nyt itsetehty talouskatastroofi. Mieluiten ei lukisi ja kuulisi kummastakaan, niin ahdistavaa luettavaa ja kuunneltavaa. Kun maanantaina aamulla lensin lentokoneella Helsingistä Wieniin ja katselin maisemia Puolan yli lentäessämme tuli mieleeni ajatus siitä, kuinka kaunis tämä maapallomme onkaan ja mitkä resurssit meillä itseasiassa on. Olen täysin vakuuttunut siitä, että täällä on kaikille riittävästi resursseja – ihan kaikkeen. Puhumattakaan omasta luovuudestamme ja sitä myötä avautuvista mahdollisuuksista. Mutta meiltä on katkennut yhteys luontoon ja omiin resursseihimme, usko omiin voimiimme, omaan luovuuteen, usko ihmiseen. Koko ajatteluamme tuntuu ohjaavan vain raha ja sen määrän kasvattaminen. Velalla velkaa maksamaan. Iskulause kuulemma kuuluu: There Is No Alternative. Ihan varmasti on – haloo missä luovuus ongelmien ratkaisuun? Eihän tästä hyvää seuraa. En ymmärrä mihin vanha kunnon maalaisjärki on kadonnut! Minulla, ihan taviksella, tulee näitä uutisia lukiessa raja eteen – ei jaksa!

Islannin tulivuoren purkaus tuntuu ihanan rauhoittavalta, koska ihminen ei sitä pysty kontroillamaan. Laittaa miettimään, pohtimaan vaihtoehtoja – etsimään muita vaihtoehtoja, muuttamaan ajatusten virtaa. Antaa meidän luovuudelle mahdollisuuden.

Kun tuota edellä kirjoittamaani tekstiä luen, huomaan paradoksin. Ihmisen aiheuttamat katastroofit lamaannuttavat ja oikeat luonnonkatastroofit avaavat ovet luovuudelle.

Tällaisia ajatuksia lounastauolla tällä kertaa.

äiti lomailee

Tavakseni on näköjään tullut viettää äitienpäivää muualla kuin kotona. Tänä vuonna vietän viikonloppua Helsingissä ilman lapsia ja miestä. Pieni loma äidille tuleekin tarpeeseen. Arjen pyörittäminen on koetellut hermoja, mutta en jaksa siitä enempää kirjoittaa. Johtuen kiireestä on tapahtunut kaikenlaista normaalista poikkeavaa. Kävin esim. muualla kampaajalla kuin kälyni luona. Kälyni on ollut viimeiset 19 vuotta kampaajani. Mutta nyt en saanut hänen luotaan tarpeeksi nopeasti vapaata aikaa, joten kävin muualla. Jännä ja vapauttava kokemus! Tässä mulla onkin selittämistä kälylle - tai miksi olisi?
Oho, nyt en ehdikään kirjoittamaan pitempää juttua - on lähdettävä lentokentälle. Palaillaan.

muistiinpanoja kolmella kielellä...

Olen ollut lauantaista lähtien Dragon Dreaming seminaarissa. Päivät ovat kuluneet nopeasti ja teoreettista tietoa on kertynyt paljon. Olen tyytyväinen, että olen tutustunut teemaan jo etukäteen. Luennot ovat englanniksi, muistiinpanoja teen kolmella kielellä, sitä mukaa miten tekstiä tulee päästä paperille. Olen oikein tyytyväinen ;-)

"Karlupgur"

"Notebook"

uskalla avata suusi

Olin eilen illalla kuuntelemassa australialaisen John Croft'in alustusta teemasta Dragon Dreaming. Oli aivan mahtavaa. Hän on tänä vuonna Euroopassa pitämässä seminaareja... ja tietenkin innostuin. Sitten muistin, ettei minulla enää ole vapaita lomia, pomokin pitäisi puhua ympäri.... Päässä pyörivät Croftin sanat: " to make your dream come true, you must share it with other people"... Aamulla juttelin miehen kanssa teemasta. Hän antoi vihreää valoa, matkalla töihin, mietin miten saan pomon myös puolelleni. Tekisin lisätunteja ensi viikolla - hyvä strategia. Töissä marssin siis pomon puheille, esitin asiani. Hän sanoi, että oletko miettinyt että ottaisit opintovapaata? Täh - sellaistakin saa hakea ja kappas kummaa, jokaisella työntekijällä on vuodessa oikeus 5 päivän opintovapaaseen. No ein muuta kuin anomus sisään ;-) Pomo näytti myös vihreää valoa. Ja jos anomus ei mene läpi, tehdään ensi viikolla 35 tuntia töitä 25 tunnin sijasta.
Onpa hyvä olo! Eilen illalla vielä pahoittelin, etten voi ottaa osaa seminaarin ja nyt olen ilmoittautunut, maksanut kurssimaksun ja hyvällä tsäkällä en joudu edes tekemään lisätunteja.
Kannattaa uskaltaa avata suunsa! Make your dreams come true.

Paulan tila

Välillä karkailen haaveiden maailmaan. Kellumaan, unelmoimaan, kuuntelemaan itseäni. Minulla on haaveita, päiväunia. Kaikki ovat tiettyjä strategioita, joiden avulla kuvittelen, että elämäni olisi parempaa, täydempää..
Haaveilen omasta tilasta, saunasta ja maatilkusta. Haaveilen paikasta
- missä on tilaa toteuttaa itseäni kaikin mahdollisin keinoin
- minne voisin vetäytyä ja missä voisin rentoutua
- missä saan möyhiä maata ja istuttaa vihannespenkin
- missä on tilaa kokoontua sekä perheen jäsenille että vieraille
- missä minulla on oma työhuone/ateljee/toimisto tai vastaavaa
- missä on metsää ja puhdasta luontoa ympärillä
- missä ei ole lainaeriä eikä taloudellisia huolia
- missä ei ole aikarajoituksia
- missä minulla on siivoja

hmmm, mitä tämä sanoo minusta?