Kesäkuun viimeisiä päiviä vietetään ja pikkuhiljaa alkaa näkymään valoa tunnelin päässä. Eli lasten loma on lähellä. Lapset lähtevät ensimmäistä kertaa leirille ja se on saanut minun stressitasoni monen muun asian lisäksi korkeaksi. Kahdelle lapselle kolmen viikon kamojen pakkaaminen ei ollutkaan ihan helppo juttu. No olen saanut homman jollain lailla hanskaan ja logistiset ongelmat setvittyä (onko tarpeeksi alkkareita, sukkia ja t-paitoja kolmeksi viikoksi...). Helteet ovat tehneet pakkamisesta piinaa. 32° painostava kuumuus on laittanut muutenkin kireät hermoni entistä kireämmälle. Mieluummin köllöttäisin rannalla kuin pakkaan matkatavaroita. Kaikenmaailman tapahtumat ovat täyttäneet iltoja. Tapahtumia, mitkä pitää ehdottomasti järjestää ja pitää ennen kesälomien alkua. Olen joutunut edustamaan tai hyvän hengen nimissä joutunut olemaan mukana . En pidä edustustapahtumista. Olen kyllä rajoittanut osallistumistani - vielä koittaa se päivä, kun en osallistu enää ollenkaan ;-)
Töissä riesana on uusi kolleega. Ihan mukava tyyppi. Omien töiden ohella pitäisi auttaa ja opastaa. Ottaa päähän, kun ei huvita. Haluaisin keskittyä omiin hommiin ja olla tekemättä lisätunteja. Ensi viikolla aloittaa toinen uusi kolleega.
Mutta onneksi on kivaakin kerrottavaa. Meillä oli viime viikonloppuna ( ja tulevana uudestaan) vieraita Suomesta ja meillä oli oikein mukavaa. Kesäkuun ehdoton kohokohta koko meidän perheelle! Vietimme mukavia päiviä viime viikonloppuna. Ohjelmassa oli vaeltamista; visiitti viinitarhassa ja viinijuhlilla; käynti huvipuistossa; tutustumista jalkapallon sekoittamaan Wieniin sekä tietenkin syömistä ja juomista (yllin kyllin). Uimassakin kävimme ja minäkin sain vihdoin heitettyä talviturkin pois (siis näillä helteillä pakko). Paljon tuli juteltua ja naurettua. Naurukohtaus meidän paikallisessa pizzeriassa jää varmasti kaikkien mieleen. En muista milloinka olisin viimeksi nauranut niin hervottomasti. Ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti