Helteitä, arkea, ja lomien suunnittelua

Minulta meinää hajota tämä kone käsiin. Grafiikkakortti vetelee viimeisiään ja Delliltä tilaamani uusi kortti ei ole vielä saapunut. Välillä kuvaruudusta näkee enemmän ja välillä vähemmän. Olen ollut hyvin säästeliäästi kotona koneella, jottei kokonaan pamahda. Siksi olen pitänyt taasen tästä bloggailusta (ja naamakirjastakin) taukoa - jälleen kerran. Olen viettänyt niin kutsuttua laatuaikaa reaalimaailmassa ;-)

Täällä Wienissä on ollut viime päivinä armoton helle, tänäänkin mittari näyttää varjossa +31° C.

Tytär loikoilee parvekkeella, poika lähti pelaamaan jalkapalloa. Minä vetäydyn ihan mielelläni ja kiltisti viileän asunnon suojaan. Iltasella voin taasen lähteä ulos. Ehkä terassille oluelle, mutta katsotaan nyt.

Pidin vapaita pois ja viime viikko menikin sitten taasen töitä ja ylitöitä tehdessä. Jotenkin työt eivät sillä vähene, että on työpaikalta poissa. Huomaan yhä enemmän ajattelevani tulevia lomia. Minulla on kesällä kolme viikkoa lomaa. Lapsilla on kymmenen viikkoa kesälomaa. Miehellä myös vain 3 viikkoa kesälomaa, joten voitte arvata, että sumplimista on ollut, jotta saadaan kesä "hoidettua". Yhteistä koko perheen lomaa on vain viikko, lähdemme Korsikaan. Päätös tehtiin tänään miehen kanssa aika spontaanisti. Mukavaa. Tiedossa on myös yksi viikko lomaa kahdestaan miehen kanssa golfaten. Olen täysi aloittelija, väliäkö sillä. Ihan mukavaa kuitenkin harrastaa yhdessä jotain. Tiedossa on myös kaksi viikonloppua Suomessa, mitä luultavimmin Helsingissä. Kiva käydä "kotona", tavata sukulaisia.

Nyt ramasee, taidan mennä kirjan kanssa pitämään tunnin siestaa ennen kuin pölynimuri kutsuu.



Hyvä lepopaikka viinitarhan kupeessa.

Vapaalla

Alkuviikosta tuli tunne, että tarvitsen muutaman päivän vapaata töistä ja muistakin vastuullisista tehtävistä. Juttelin pomoni kanssa ja hän hyväksyi, että keskiviikosta perjantaihin pidän vapaita pois. On tehnyt hyvää. Olen lähinnä järjestellyt omaa päätäni, hieman työpöytää ja asuntoa. Ikkunat päätin jättää pesemättä, kun on työmaa heti vieressä - ei kannata. Tulisin vain huonolle tuulelle, kun ikkunat olisivat muutaman päivän kuluttua uudestaan likaiset.
Olen myöskin hieman lukenut. Painotus todellakin sanan hieman kohdalla. Olen kova lukemaan ja nyt olen lukenut vain muutamia sivuja. Antanut itselleni aikaa sulattaa lukemaani. Luen tällä hetkellä kolmea kirjaa yhtäaikaa:

• Sofi Oksanen "Puhdistus" (Finlandia Palkinto 2008)
• Thich Nhat Hanh "Teachings on Love" - Buddhan oppeja rakkaudesta ( Nhat Hanh on buddhalainen munkki ja Zenin mestari)
• Oriah Mountain Dreamer "Invitation"

Mielelläni olisin pitänyt tähän väliin muutaman viikon loman. Jos pitäisin nyt enemmän lomaa, ei minulla olisi kesällä enää lomaa. Joten yritän hyväksyä tosiasian, että tällä kertaa kolme päivää "lepoa" ovat tarpeeksi. Lepo on ihana olotila! Olen itsekseni juhlinut lepoani.

Tiistaina illalla tapasin ystävättäreni, kenen kanssa minulla on ollut konflikti ystävyydestä (blogikirjoitus muutaman viikon takaa, en jaksa linkata nyt). Saimme riitamme selvitettyä ja enkä aloita hänen kanssaan kuntosali-harrastusta. Ennen tapaamista tunsin solmun vatsassani. Päättäväisin mielin läksin kuitenkin tapaamiseen. Olin päättänyt olla rehellinen ja kertoa mikä meidän riidassa on liikuttanut minua ja mikä on elävää juuri sillä hetkellä. Olin hyvin keskittynyt, jotten vajoa tuomitsemaan häntä tai itseäni - yritin olla myötätuntoinen sekä häntä että itseäni kohtaan. Ja nyt kaikki on OK. Tuntuu hyvältä.

Mikä kutsu!

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olen ollut seminaarissa. Tänään seminaari aloitettiin lukemalla seuraava teksti. Tekstin on kirjoittanut Oriah Mountain Dreamer (kotisivu).
Tämä teksti jysähti. Laitan tänne talteen englanninkielisen version sekä internetistä löytämäni suomeksi käännettyn version:

The Invitation

It doesn’t interest me what you do for a living.

I want to know what you ache for

and if you dare to dream of meeting your heart’s longing.

*

It doesn’t interest me how old you are.

I want to know if you will risk looking like a fool

for love

for your dream

for the adventure of being alive.

*

It doesn’t interest me what planets are squaring your moon...

I want to know if you have touched the centre of your own sorrow

if you have been opened by life’s betrayals

or have become shrivelled and closed

from fear of further pain.

*

I want to know if you can sit with pain

mine or your own

without moving to hide it

or fade it

or fix it.

*

I want to know if you can be with joy

mine or your own

if you can dance with wildness

and let the ecstasy fill you to the tips of your fingers and toes

without cautioning us

to be careful

to be realistic

to remember the limitations of being human.

*

It doesn’t interest me if the story you are telling me

is true.

I want to know if you can

disappoint another

to be true to yourself.

If you can bear the accusation of betrayal

and not betray your own soul.

If you can be faithless

and therefore trustworthy.

*

I want to know if you can see Beauty

even when it is not pretty

every day.

And if you can source your own life

from its presence.

*

I want to know if you can live with failure

yours and mine

and still stand at the edge of the lake

and shout to the silver of the full moon,

“Yes.”

*

It doesn’t interest me

to know where you live or how much money you have.

I want to know if you can get up

after the night of grief and despair

weary and bruised to the bone

and do what needs to be done

to feed the children.

*

It doesn’t interest me who you know

or how you came to be here.

I want to know if you will stand

in the centre of the fire

with me

and not shrink back.

*

It doesn’t interest me where or what or with whom

you have studied.

I want to know what sustains you

from the inside

when all else falls away.

*

I want to know if you can be alone

with yourself

and if you truly like the company you keep

in the empty moments.

-------------------------

Suomenkielisen käännöksen löysin täältä:

KUTSU

Minua ei kiinnosta mitä teet elääksesi

minä haluan tietää mitä sinä kaipaat

ja uskallatko uneksia

ja kohdata sen mitä sydämessäsi kaipaat

*

Minua ei kiinnosta miten vanha olet

minä haluan tietää riskeeraatko itsesi hullun lailla

rakkaudelle

unelmillesi

sille seikkailulle että olet olemassa

*

Minua ei kiinnosta astrologiset kompositiosi

minä haluan tietää oletko kohdannut oman kärsimyksesi keskustan

oletko kasvanut ja avautunut petetyksi tulemisen kautta

ja mennyt eteenpäin

vai oletko sulkeutunut ja kääntynyt sisäänpäin

pelosta ja kivusta

*

Minä haluan tietää voitko kohdata tuskan

minun tai omasi

piilottamatta sitä

peittelemättä sitä

korjaamatta sitä

*

Minä haluan tietää osaatko kohdata ilon ja onnen

minun tai omasi

ja voitko tanssia villisti

ja antaa ekstaasin täyttää sinut sormenpäitä ja

varpaita myöten

varoittamatta meitä olemaan

varovaisia

realistisia

tai muistamaan ihmisenä olemisen rajoitukset

*
Minua ei kiinnosta onko se tarina jota kerrot totta

minä haluan tietää uskallatko tuottaa pettymyksen toiselle

olemalla tosi itsellesi

kestätkö ulkopuolelta tulevan syytteentai pettämisen

pettämättä omaa sieluasi, olemalla tosi itsellesi

*

Minä haluan tietää näetkö kauneuden

silloinkin kun se ei ole kaunista

joka päivä

ja voiko kauneus, rakkaus olla oman elämäsi pilari

*
Minä haluan tietää voitko kohdata elämässäsi puutteita

tai epäonnistumista

omaasi tai minun

ja silti seisoa järven rannalla täysikuun aikaan

ja huutaa "kyllä."

*
Minua ei kiinnosta missä sinä elät

ja paljonko sinulla on rahaa

minä haluan tietää jaksatko nousta ylös aamulla

tuskaisen, kärsimyksen yön jälkeen

väsyneenä

ja ruokkia lapsesi

*
Minua ei kiinnosta ketä sinä tunnet

tai miten sinä tulit tänne

minä haluan tietää seisotko tulen keskellä

kanssani

pelottomana

*
Minua ei kiinnosta, missä, mitä tai kenen kanssa

sinä olet opiskellut

minä haluan tietää mikä sinua kannattelee sisältä

kun kaikki muu hajoaa

*

Minä haluan tietää

voitko olla yksin itsesi kanssa

rakastaa itseäsi niinä tyhjinä vaikeina yksinäisyyden

hetkinä

Elonmerkki

Olen viettänyt intensiivisen viikonlopun seminaarin merkeissä. Kun tunti sitten tulin kotiin oli koti tyhjänä. Huomasin, että se teki minulle hyvää. Kastelin kukat ja yrtit parvekkella. Nautin pyöräilyn jälkeen parvekkeen varjosta. Ulkona 27° C astetta. Korkkasin olutpullon ja hengähdin. Olen kiitollinen itselleni valitsemastani tiestä. Olen onnellinen, että olin seminaarissa. Opin taasen niin paljon uutta. Ei voi olla empaattinen, jos itse tarvitsee empatiaa. Tietenkin sitä voi yrittää, yleensä toinen ihminen kyllä huomaa, jos empatia ei tule sydämesta, jos toinen ei ole läsnä. Olen viime viikkoina tarvinnut paljon empatiaa - WAU ja nyt pikkuhiljaa alkaa helpottamaan. Juhhuu, tätä on syytä juhlia. Tunnen kehossani helpotuksen tunteen.