maanantai 25. tammikuuta 2010

Taas elävien kirjoissa

Kärsin viime viikon lopulla ankarasta migreenistä kaksi päivää. Perjantain ja lauantain. Aspiriinin avulla kävin töissä, esikoisen kanssa lääkärissä, kaupassa, tein kotihommat – kunnes vapaaehtoisesti kömmin sänkyyn. Viileään, pimennettyyn huoneeseen. Nukuin, nukuin ja nukuin. Eilen aamulla heräsin ilman jyskettä vasemmassa ohimossa. Lähdin ulos raikkaaseen ilmaan. Virkistävät -8 astetta saivat minut hereille ja veren kiertämään.

Viimeinen viikko ennen lasten hiihtolomaa. Pieni hengähdystauko kaikille tiedossa. Lapset lähtevät Suomeen isovanhempien luokse ja tekee hengähdystauko minulle ja siipallekin hyvää.

Esikoinen aloitti tänään työharjoittelun kustantamossa toisella puolella kaupunkia. Häntä jännitti aika paljon, samoin minua. Eilen vielä harjoiteltiin liikkumista yleisillä kulkuneuvoilla – kun hän nyt onkin liikkeella yksin muualla Wienissä kuin mihin tähän mennessä on tottunut. Taas yksi askel eteenpäin itsenäistymisessä, äidin sydäntä riipaisee. Olen onnellinen ja ylpeä ja kuitenkin kannan jossain sydämen perällä huolta myös…. Iso huokaus. Aina en voi olla huolehtimassa, minun on annettava hänen kerätä myös omia kokemuksia. Huomaan, että suojelemisen tarpeeni on lähes ääretön. Ja toisaalta, patistan ottamaan „isompia“ askeleita. Voi tätä äitiyden paradoksia ;-)

4 kommenttia:

Susanna kirjoitti...

Toivottavasti migreenisi ei palaa. Mulla oli Suomessa 5 paivaa perakkain migreenikohtaus. Lopulta piti menna sairaalaan, sain sielta kaksi ruisketta. Sen jalkeen ei ole ollut migreenia.

Paula kirjoitti...

@susa: 5 päivää kuulostaa hurjalta, onneksi sait apua. Välillä ei auta muu kuin kunnon kipulääke. Pidetään peukkuja kumpikin että säästytään lähiaikoina hurjemmilta kohtauksilta.

Tuikku kirjoitti...

Voi viisi päivää ei ole vielä mitään...toista viikkoa kun särkee niin huumoria jo kysytään. Olen kärsinyt pahasta migreenistä siitä lähtein kun muutin keski eurooppaan - vaihdevuosia odotellaan josko silloin helpottaisi:) terkkuja satunnaiselta lukijalta, laiskalta kommentoijalta

Paula kirjoitti...

@tuikku: kiitos käynnistäsi ;-)
Sinulle myös kaikkea hyvää ja toivottavasti saat apua/helpotusta omaan migreeniisi. Tästä taas huomaa kuinka suhteellista kaikki on. Mikä toiselle on hurjaa onkin toiselle ei mitään. Ja sitten jossain toisessa asiassa onkin juuri toisin päin. Jätetään vertailut sikseen ... Mukavaa päänsärytöntä päivää kaikille.