Empatiaa sisäisille susille: Hyvä fiilis

perjantai 11. kesäkuuta 2010

Hyvä fiilis

Heräsin tänään todella aikaisin, kello 7 olin jo toisella puolella kaupunkia vyöhyketerapiassa.
Metromatkalla luin mielenkiintoista kirjaa empatiasta itseään kohtaan ja yht'äkkiä koin aha-elämyksen. Kyyneleitä tuppas silmäkulmiin. Huomasin kuinka rentouduin. Viime päivien, viikkojen jännite, paine, raskas olo koko kropassa hellitti. Muistoja (kipeitäkin) kaukaa nuoruudesta, ajatuksia viime kuukausilta ja vuosilta. Kaikki jollain tavalla kiinni toisissaan. Iso huokaus ja iso annos happea sisään. Helpottaa ja on hyvä fiilis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lempisitaatti

Our deepest fear is not that we are inadequate. Our deepest fear is that we are powerful beyond measure. It is our light, not our darkness, that most frightens us.
We ask ourselves, who am I to be brilliant, gorgeous, talented, and fabulous? Actually, who are you not to be? You are a child of God. Your playing small doesn't serve the world. There's nothing enlightened about shrinking so that other people won't feel insecure around you.
We are all meant to shine, as children do. We are born to make manifest the glory of God that is
within us. It's not just in some of us, it's in veryone. And as we let our own light shine, we unconsciously give other people permission to do the same.
As we are liberated from our own fear, our presence automatically liberates others.
~ Marianne Williamson ~