torstai 17. huhtikuuta 2008

Rappion estetiikka

on tämän viikon haaste Valokuvatorstaissa.

Iän myötä oppii olemaan armollinen omalle ulkonäölle. Luonto ja elämä tekee tehtävänsä. Maksaläikät ja rypyt silmien ympärillä ovat kuin puun elämänrenkaita. Walter Benjaminin sitaatti koskien sisustusta To Live Means To Leave Traces sopii mielestäni myös ulkoiseen kuoreemme.


7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Elämä muokkaa kehoamme ja aina emme näkemästämme pidä. Tulee myös elämänarpia, mutta ehkä sisäinen kauneus muokkautuu niiden myötä. :) Eläminen on taidetta. :)

Inkivääri kirjoitti...

Tuossa on kyllä vasta aavistus tulevasta rappiosta, mutta hyvä kuva ja ajatus:)

Paula kirjoitti...

@inkivääri: aavistus tulevasta rappiosta ;-)))) siinäpä se, vielä muutama vuosi sitten ei ollut aavistustakaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Onhan tuosta jo muutaman kymmenentuhannen vuoden kokemus ja tieto.

Paula kirjoitti...

@oh-show-tah hoi-ne-ne: jäin miettimään, että mistä on jo muutaman kymmenentuhannen vuoden kokemus ja tieto ja kenellä? En pysy kärryillä. Ei se mitään. Ovatko aivosolut esteettisiä, kun rappioituvat?

Anonyymi kirjoitti...

Oivoi, tuosta on vielä rappio kaukana :)

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä minä vaan tuommoisia silmiä tykkäisin tuijotella