Opin tänään jotain aivan uutta itsestäni. Aikaisemmin illalla olin NVC (NonViolentCommunication) harjoitteluryhmässä ja teimme mielenkiintoisen harjoituksen pareittain. Vuoronperään kumpikin kertoo jostain itselleen tärkeästä asiasta ja siihen liittyvistä tunteista fantasiakielellä (esim. jokeltaen tai vaikka siansaksaa puhumalla). Toisen tehtävä on kuunnella tarkkaan ja antaa empatiaa - myöskin fantasiakielellä. Kun kumpikin kommunikoi näin, yhteys kahden ihmisen välille syntyy nopeasti ja myötätunnon tunteminen ja antaminen ei ole vaikeaa. Koko "show" mikä syntyy meidän oikeasta kielestä, sen käyttämisestä ja tulkitsemisesta jää pois. Kun kuuntelin toisen tarinaa siansaksaksi olin alta aikayksikön yhteydessä toiseen henkilöön. Tunsin sen koko kropassa, huomioni kiinnittyi toisen mimiikkaan ja muuhunkin kehonkielen. Kun tuli minun vuoroni kertoa, valitsin asian, mitä olen jo pitkään kantanut mukanani, mutta mistä en ole uskaltanut/kehdannut puhua kenellekään. Mielikuvituskielellä ei mikään ongelma - oli ihanaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Kuulostaa kyllä aika hullulta, mutta ihanan vapauttavaa.
On ihanaa, kun elämä pystyy yllättämään miellyttävästi tällaisilla yksinkertaisilla asioilla.
Bella luna! La vita e bella!
Kuva otettu toissa iltana parvekkeelta. Kuu sai minut pauloihinsa ja se oli pakko kuvata. Vaikkei kuvasta tullutkaan sellaista kuin alunperin halusin, ihastuin tuohon tiettyyn usvaan ..
4 kommenttia:
Kuvaan harvoin saa kaikkea, mitä silmin katsoessa kokee. Elämykseen varmasti vaikuttaa katsojan tunnetila ja muu tilanteeseen liittyvä "oheismateriaali". Mutta tämä on jo kuvana vangitseva, tuntuu kuin ei saisi silmiään irti kuvasta. Voin vain kuvitella, kuinka hieno hetki on ollut.
Ja vielä lisänä tuohon kokemukseesi.
Tilanteessa, jossa sanat sinänsä eivät merkitse mitään, on itseään pakko ilmaista elein, ilmein ja äänensävyin. Ja kun ei ymmärrä toisen sanoja, on keskityttävä siihen tärkeimpään ja olennaisempaan, sanattomaan kieleen. Varmasti hieno kokemus.
Bella luna!
Voin melkein tuntea onnellisen hetkesi! Ihanaa, että välillä elämässä tulee näitä yllättäviä hetkiä, jonka voi vielä ikuistaa kuvaksi. Pidä tämä muistonasi ja vaali sitä yhtenä keveyden ja energian lähteenä.
Tuliko myös inspis vaihtaa layoutia?
@maria: se workshoppi missä olen viime vikkoina käynyt on laittanut paljon asioita liikkeelle mun päässä. Myös tämän blogin ulkonäön uudistamisen.
Lähetä kommentti