lauantai 22. marraskuuta 2008

Ajan pituudesta

Valokuvatorstain inspiksenä on tällä kertaa pätkä Douglas Coplandin teoksesta Eleanor Rigby:

"Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"


Harvinaisen kummallinen toivomus, tosin hyvin nykyaikainen. Pillereitä joka lähtöön, mutta auttavatko ne oikeasti? Miten tulla toimeen sen kanssa, että kaikki loppuu aikanaan ja mihinkä meillä oikeasti on kiire? Miten olla sujut oman elämän ja oman vanhenemisen kanssa?
Ja loppujen lopuksi kaikki on niin suhteellista. Se mikä toiselle on lyhyttä on toiselle pitkää. Eli lyhytkin elämä voi olla täyteläistä. Pääasia varmaankin on että muistaa lapsen sisällään.


Valokuvassa sisäänkäynti Sant'Antine Nuraghe'en Sardiniassa. Rakennelma on vain kivenjärkäleitä päällekkäin. Mikä urakka ja kauankohan tähän on mennyt aikaa? Tässä vielä näkymä sisältä:

4 kommenttia:

maria kirjoitti...

Rakentajilla ei varmasti ole olut kiire mihinkään.
Ja mekin saamme nauttia tästä, veikkaan aika kiireettömästi.
Kauniit kuvat, varmasti mielenkiintoinen paikka.

Anne kirjoitti...

Iiiihana sisältä!!

Doris50 kirjoitti...

Alakuva tosi nätti.

Pauli kirjoitti...

Kiitos kaikille kommentoijille.
Tuo tunneli (siis alempi kuva) oli todella hieno sisältä. Minulla riitti ihmettelemistä paikan päällä...