Empatiaa sisäisille susille: Hoitovapaalla

tiistai 18. marraskuuta 2008

Hoitovapaalla

12 v. heräsi aamulla korvakipuun. Olen hoitovapaalla ja seuraan tilannetta. Lääkärin vastaanotto on iltapäivällä. Ei kuumetta, vain jomottava korvakipu. Ensiapuna lämmin sipulikääre ja homeopatiaa. Nyt esikoinen nukkuu.
Eilen tänne saapui kylmä pohjoistuuli, lampömittarissa vajaat pari astetta. Tänä aamuna mittarissa -3 °C. Prrr - mutta aurinko paistaa. Kun lämpötilat muuttuvat ulkona on meidän perheessä täysin varmaa, että esikoinen reagoi. Viime vuosina lievästi, mutta tänä vuonna vahvemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lempisitaatti

Our deepest fear is not that we are inadequate. Our deepest fear is that we are powerful beyond measure. It is our light, not our darkness, that most frightens us.
We ask ourselves, who am I to be brilliant, gorgeous, talented, and fabulous? Actually, who are you not to be? You are a child of God. Your playing small doesn't serve the world. There's nothing enlightened about shrinking so that other people won't feel insecure around you.
We are all meant to shine, as children do. We are born to make manifest the glory of God that is
within us. It's not just in some of us, it's in veryone. And as we let our own light shine, we unconsciously give other people permission to do the same.
As we are liberated from our own fear, our presence automatically liberates others.
~ Marianne Williamson ~