Empatiaa sisäisille susille: Työmatkan varrelta

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Työmatkan varrelta

Viime viikko oli työntäyteinen. Torstaina olin aikaisin liikkeellä. Seuraavat kuvat on otettu ennen kello seitsemää työmatkan varrelta. Kaupunki herää ja kanavan varrella on hiljaista. Minä nautin aamulla maisemasta, raikkaasta ilmasta ja "modernista" taiteesta:

Metroasemalta kohti toimistoa:

Katse takaisin:

Harmaat sillanaluset ovat muuttuneet värikkäiksi:

Siltarakennelma kiehtoo:

Ihan selvää Hayao Miyazaki'n vaikutusta:

Tämä neito katsoo vielä hieman unisena:

Juutuin valokuvaamaan ja saavuin hieman myöhässä ja ennen kaikkea hyväntuulisena toimistoon.

1 kommentti:

maria kirjoitti...: Toi uninen on söpö.; 5. marraskuuta 2008 klo 8.01

Lähetä kommentti

Lempisitaatti

Our deepest fear is not that we are inadequate. Our deepest fear is that we are powerful beyond measure. It is our light, not our darkness, that most frightens us.
We ask ourselves, who am I to be brilliant, gorgeous, talented, and fabulous? Actually, who are you not to be? You are a child of God. Your playing small doesn't serve the world. There's nothing enlightened about shrinking so that other people won't feel insecure around you.
We are all meant to shine, as children do. We are born to make manifest the glory of God that is
within us. It's not just in some of us, it's in veryone. And as we let our own light shine, we unconsciously give other people permission to do the same.
As we are liberated from our own fear, our presence automatically liberates others.
~ Marianne Williamson ~