Eli nuha siis jatkuu. Vastahan mulla on kuudes päivä menossa. Nenä ja iho nenän ympärillä on paljosta niistämisestä ihan hiekkapaperia. Silmät vuotaa ja verestää eli olen todella mahtava näky. Kuitenkin olen suhtkoht tyytyväinen, että ei ole mitään vakavempaa. Tytär oli eilen taas koulussa. Tosin vasta pitkän keskustelun jälkeen. Ja se teki hänelle hyvää (oli minun argumenttini lähteä taas liikkeelle, kun ei kerran kuumetta ollut ja päänsärkykin oli poissa).
Viikko vierähti niistäessa ja töitä tehdessä. Suomesta kuului huolestuttavia uutisia lähimmäisistä. Tunnen oloni niin avuttomaksi - en voi muuten auttaa kuin olla kuuntelevana korvana puhelimen toisessa päässä. Haluaisin tukea ihan konkreettisellakin tavalla. Mun on nyt vain tyydyttävä tähän. Minun vanhemmillani on onneksi homma hanskassa.
Tänään lähden iltapäivällä kaupungille kirjakauppaan ja kahvilaan. Eli lähden taas tuulettamaan päätäni. Tämä osittainen kotiäiti-meininki eli aikaisin töihin ja siten aikaisin kotiin hellan ääreen on laittanut hermoni vähän kireälle. Kaipaan entistä vapauttani iltapäivisin. Kuumeisesti mietin miten selviän arjen pyörittämisestä helpommalla. Tällä hetkellä pyörittämisestä puuttuu keveys - on enemmän pakkopullan makua. No tänään vapaudun hetkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti