Empatiaa sisäisille susille: Yllätys

tiistai 10. helmikuuta 2009

Yllätys

Tänään kuopus yllätti minut seuraavalla näyllä. Hän rakastaa kaikenlaisia jekkuja. Välillä on hyvät hermot tarpeen:

Siis tämän sohvan ja lattian välissä on vain pari senttiä tilaa... jotenkin mun aivot toimi nopeasti ja tajusin, että poika yrittää juksata äitiä. Onko tämä nyt joka pävä tällaista?

1 kommentti:

maria kirjoitti...: Hauska jekku!
Toivottavasti tämä jatkuu...
Ja hillitse hermosi ;); 12. helmikuuta 2009 klo 12.15

Lähetä kommentti

Lempisitaatti

Our deepest fear is not that we are inadequate. Our deepest fear is that we are powerful beyond measure. It is our light, not our darkness, that most frightens us.
We ask ourselves, who am I to be brilliant, gorgeous, talented, and fabulous? Actually, who are you not to be? You are a child of God. Your playing small doesn't serve the world. There's nothing enlightened about shrinking so that other people won't feel insecure around you.
We are all meant to shine, as children do. We are born to make manifest the glory of God that is
within us. It's not just in some of us, it's in veryone. And as we let our own light shine, we unconsciously give other people permission to do the same.
As we are liberated from our own fear, our presence automatically liberates others.
~ Marianne Williamson ~