Keveyden juhlistamisesta

Eilen juttelin siskoni kanssa puhelimessa. Siskoni on minulle hyvin tärkeä henkilö. Vaikka tapaammekin vain harvoin (noin kerran vuodessa) on meillä säilynyt syvä kaveruus ja yhteys. Itse asiassa koen että ystävyytemme - sisarussuhteemme paranee vuosi vuodelta. Se on minulle voiman ja ymmärryksen lähde. Siinä on tilaa pettymyksille, onnen tunteelle, menestyksen juhlinnalle, filosofoinnille, huumorille, toinen toisensa tukemiselle, vuorovaikutukselle ... Kommunikaatio toimii puhelimitse ja internetin avulla. Mahtavaa on kun voimme tavata. Eilen jutellessamme huomasimme, että tulevan kesän lomasuunnitelmamme menevät ristiin - minä olen luultavasti perheeni kanssa silloin Suomessa kun sisareni on keski-Euroopassa. Harmillista ja tajutessani tämän tosiasian tulin surulliseksi. Pohdin surun tunnetta, annoin sille tilaa. Huomasin, että itse asiassa ei ollutkaan kyse tapaamisesta vaan halusta juhlia hyviä välejämme. Juhlistan hyviä välejä tänään tällä kirjoituksella ja kas kummaa eilinen pettymys kaikkoaa. Eläköön olemisen sietämätön keveys.