tiistai 31. maaliskuuta 2009

Pieni matkakertomus

Berliinin reissu tuli tehtyä. Olin viimeksi käynyt jaetussa Berliinissä vuonna 1985. Muistan, että jo silloin pidin länsi-Berliinistä ja koin huonoa omatuntoa siitä, että länsimaalaisena sain kulkea/matkustella vapaasti. Vierailu itä-Berliinissä oli lähes sokkimainen kokemus minulle silloin. Muurin jakama kaupunki oli loppujen lopuksi ahdistava kokemus – vaikka kuinka pidinkin länsi-puolen fiiliksestä. Kun muuri „murtui“ 9. marraskuuta 1989 koin suurta iloa varsinkin itä-saksalaisten puolesta ja tietenkin kaikkien berliiniläisten puolesta. Joten oli jo aikakin käydä tutustumassa uuteen yhdistyneeseen Berliiniin. Lensimme Air Berlin-lentoyhtiöllä Wienistä suoraan Berliiniin. Air Berlin yllätti mutkattomalla palvelulla ja tehokkuudella. Saavuimme perille puoli kymmenen aikaan perjantaina aamupäivällä ja takaisin lensimme sunnuntai-iltana. Eli meillä oli kolme kokonaista päivää käytössä tutustua kaupunkiin.


Olin etukäteen tutustunut matkaoppaan ja kavereiden vinkkien avulla nähtävyyksiin ja tehnyt seulontaa, mitä haluan tällä reissulla nähdä. Heti ensimmäisenä päivänä huomasin, että minulle kolme päivää ovat liian vähän. Pidän rauhallisesta paikkojen ja nähtävyyksien katselemisesta. Pidän myös poikkeamisesta „viralliselta“ reitiltä eli haluan katsoa ihan tavallisiakin katuja ja paikkoja nähtävyyksien ohella. Ja Berliinissähän rittää nähtävää ja kokemista.

Vaikka olinkin suunnitellut tekeväni kiertoajelun päädyin muiden tavoin ostamaan 48-tunnin turistilipun. Busseilla 100 ja 200 nimittäin saa oikein hyvän yleiskuvan kaikista tärkeistä nähtävyyksistä. Jalan tuli kierrettyä myöskin paljon, tosin aina oli pieni kiireen tuntu - vaikka taukojakin pidimme. Niin paljon nähtävää! Emme liikkuneet isossa porukassa koko aikaa. Ei siitä olisi tullut mitään. Tapasimme aamiaisella, kahvilassa päivällä ja illallisella.

Kapakoita, kahviloita ja ravintoloita on Berliinissä runsaasti ja moneen makuun. Ensimmäisenä iltana kävimme syömässä saksalaista ruokaa ja menettelihän se. Tapoihini kuuluu kokeilla paikallista erikoisuutta. Perjantaina söin annoksen "Königsberger Klopse" eli vaaleita lihapullia kapriskastikkeen ja perunoiden kera. Pulliin olisi voinut hyvin laittaa mausteeksi meiramia ja valkosipulia. Kastikekin oli hieman valjua - mutta en ollut pettynyt, sillä annos oli suunnilleen sellainen kuin olin kuvitellutkin sen olevan. Tässä kuva (lähinna mun siskolle, jolla on tapana kuvata aina ruoka-annokset ravintolassa):

Aikaisemmin päivällä olin syönyt jo hyvin KaDeWe:n (maailmankuulu tavaratalo Kaufhaus des Westens) kattokerroksen talvipuutarhassa, joten tämä oli tyypillinen kokeilu. Lauantaina päätimme maistaa pienenä huikopalana kapakassa currymakkaraa eli Currywurst. Annos grillimakkaraa, tomaattikastiketta, curry-jauhetta ja ranskalaisia. Ihan hauskaa junk foodia. Oluen kanssa hyvää ja oheisen annoksen söimme kahteen pekkaan:

Osa porukasta ei ollut syönyt mitään iltapäivällä, joten olimme sitten illalla pihvipaikassa. Siellä unohdin valokuvata annoksen (koska se ei ollut tyypillistä saksalaista). Sunnuntaina lounastimme hienosti italialaisessa ravintolassa. En myöskään siellä muistanut valokuvata.

Berliinissä on paljon museoita ja oma museosaari eli Museumsinsel. Ehdin käydä yhdessä museossa: DDR museossa. Se oli mielenkiintoinen elämys. Kävimme myös Berliinin muurin muistopaikalla (Gedenkstätte Berliner Mauer) ja seurasimme terrorin topografiaa (Topographie des Terrors). Historiikki Checkpoint Charlien lähellä Berliinin muurista ja sen uhreista. Hyvin liikuttavaa ja samalla vapauttavaa, että se nyt on menneisyyttä.


Neue Wache rakennuksessa on esillä Käthe Kollwitz'in pieta. Neue Wache on yhtenäisen Saksan muistopaikka kaikille sodan ja terrorin uhreille.

Asuimme hotelli Augustassa, lähes keskustassa aivan Kurfürstendammin (iso kauppakatu) kupeessa, Fasanstraßella. Nätti, pieni hotelli ja minulla oli aivan ihana pieni yhden hengen huone kattokerroksessa:

Nautin suuresti olla yksin omassa huoneessa kahden yön ja aamun ajan. Tärkeä pointti rentoutumisen suhteen, että saa vetäytyä omaan soppeen. Kotona minulla ei ole omaa huonetta... Ja liikkeellä olo seitsemän hengen naisryhmässä herättää myös tarpeen saada vetäytyä omiin oloihin yhdessäolon jälkeen.

Säät suosi meitä. Ulkona paistoi välillä aurinko, välillä oli pilvistä. Vettä satoi lähinnä silloin kun olimme kahvilla tai oluella (perfect timing!). Kuitenkin muistan edellisestä käynnistä, että Berliini on kesäkaupunki - ihmiset siirtyvät kaduille kun tulee lämmintä. Ei sen puoleen nytkin kaduilla oli jo kovin vilkasta, myös katukahviloissa, johtuen tupakkakiellosta sisätiloissa. Ja berliiniläiset ovat pyöräilijöitä ja Berliini on pyöräilykaupunki. Sen huomasi ihanasti katuliikenteestä.

Ehkä innostun myöhemmin kirjoittamaan lisää, nyt tällä kertaa saa riittää - kotiaskareet odottavat.

1 kommentti:

maria kirjoitti...

Ihana juttu. Kuulostaa siltä, että matka oli enemmän kuin onnistunut.
Ihana hotelli!

Lihapullat olivat kyllä hiukan epämääräisiä - kiitos kuitenkin kuvasta, tässäkin tapauksessa se kertoi ehkä enemmän kuin tuhat sanaa - tosin ilman sanojasi kuva ei olisi ehkä kertonut mitään. (?)

:-)